Mikä ihana viikonloppu takana! Aurinkoa riitti onneksi myös viikonlopulle ja nautittiinkin siitä ihan todenteolla molempina päivinä. Kevät todellakin tulee ja oon vaan niin fiiliksissä tästä lämmöstä ja valosta. Aurinko tosin paljastaa myös likaiset ikkunat, mutta yritän nyt olla huomioimatta niitä.
Saapuneen kevään myötä alkoivat myös pyöräilykelit, minkä myötä olen itsekin saanut lenkkikärpäsen pureman. Aurinko, lenkkarit ja kunnon lenkki on ehkä parasta mitä just nyt tiedän. Lenkkeilemään päästäänkin nyt koko perheen voimin, sillä myös pienin on saanut pyörät alleen. Ihan kauhean vauhdilla ei toki (onneksi!) vielä mennä, mutta veikkaampa ettei montaakaa viikkoa kulu, niin pikkumies on jo vauhdin hurmassa. Ainakin jos yhtään tulee isoveljiinsä.
Kuopuksen 2-vuotis synttärilahjaa miettiessä, potkupyörä oli aika selvä päätös. Ei me taidettu oikeastaan muuta kovin painokkaasti harkitakaan, sillä tiedettiin molemmat pyörän olevan hitti meidän pojalle. Tuplathan saivat potkupyörät 2v lahjoiksi myös ja rakastivat niitä ylikaiken. Silloin vaan pyörät olivat eri mallia ja satulat sen verran korkealla, että jouduttiin oodttelemaan pari kuukautta pyörien kanssa, ennen kuin molemmat olivat tarpeeksi pitkiä ajaakseen. Nyt ennakoitiin, ja hankittiin pyörä, missä on yksi markkinoiden matalimmista satuloista.
Päädyttiin Puky-merkin pyörään. OIkeastaan tässäkin päätös oli aika selvä, vaikka mieheni vähän kauhistelikin hintaa. Tiedettiin kuitenkin kumpikin, että potkupyörään kannattaa panostaa, tuleehan se olemaan päivittäisellä käytöllä monta kuukautta tästä eteenpäin ja mahdollisesti vielä ensi keväänä ja kesänä. Tuplathan ajoivat omilla 10″ pyörillään kaikkiaan puolitoista vuotta, ennen kuin vaihdettiin ne isompiin. Pukyssä viehätti myös jälleenmyyntiarvo. Vaikka pyörä jäisi pieneksi ennen ensi kevättä, olisi se edelleen hyvä pyörä seuraavalle lapselle. Pukyssahan on viiden vuoden takuu, joten uskon sen kielivän myös laadusta. Tuplien potkupyörät ajettiin aikanaan niin loppuun, ettei niistä oikein olisi ollut nuorimmaiselle pyörää.
Taapero oli tietysti innoissaan heti kun sai pyörän ja alkoikin treenailla sillä samantien sisällä. Pyörä oli meillä ensin päivän verran sisätiloissa, ennen kuin taapero vei sen koeajolle ulos. Yllätykseksi ajaminen sujuikin heti ilman ongelmia. Välillä tietysti meni hermo, ylämäki oli liian jyrkkä, tai tiellä oli lunta. Itse ajaminen sujui kuitenkin oikein mallikkaasti, vaikka välillä pitikin vetäistä meritähdet maahan. Nyt parin treenikerranj älkeen taapero ajele ekuin vanha tekijä ja ottaa jo hienosti potkutteluliukuja. Uskon sen johtuneen enimmäkseen juurikin hyvästä pyörästä, sillä siinä ajoasento on tosi hyvä pienelle. Tuo pienin malli mikä meilläkin on, on myöskin tosi kevyt. Pienen ihmisen on helppo kannatella sitä!
Eli iso suositus tälle potkupyörälle!