Tämän tyylinen postaus oli kovin tykätty, silloin viimeksi kun sen julkaisin elokuun päätteeksi. Syyskuu jäi välistä, mutta käydäänpä nyt lokakuun kimppuun!
Lokakuun alku me vietettiin koko perheen voimin Turkin auringossa. Otettiin ihan vaan rennosti, syötiin, uitiin ja leikittiin hiekassa. Otettiin loma ihan vaan lomana ilman sen kummempia “pakko tehdä” -juttuja. Mentiin lasten ehdoilla ja yritettiin unohtaa ne tylsät arkiset jutut kotona. Ja onnistuttiinkin. Ainakin itsellä oli niin levännyt olo kun palattiin Suomeen. Nyt vaan mieli kovasti haikeilee uudelleen lämpöön! 😀
Heti loman jälkeen alkoikin Henkalla uusi jännittävä työ ja pojat starttasivat päiväkotiuralle. Mulla oli vielä viimeinen kotiäitiviikko jäljellä ja vähän haikeana sitä viettelin. Pojat olivat ekalla viikolla vasta yhden päivän kokonaan itsekseen ja se sujuikin heiltä yllättävän hyvin. Vieläkin olen itse vähän ihmeissäni, kuinka sulavasti pojat ovat tuohon päikkyarkeen päässeet kiinni!
Mulla oli kyllä tosi haikea olo itselleni. Vaikka tiesin muutoksen olevan toivottu ja kaivattu, silti ajatus siitä että nää oli nyt ehkä vikat kotiäitihetket aikoihin, kenties koskaan, sai vedet silmiin väkisinkin. Mut toisaalta, muutokset on aina hyvä juttu, ja tätä yritin alkukuusta muistutella itsellenikin.
Lokakuun puolenvälin tienoilla sitten alkoi myös mun uudet tuot. Pojat vietti päivät hoidossa kun meidän molempien vanhempien päivä kului töissä. Mulla oli tiukka ja tiivis kahden viikon perehdytysjakso, jonka jälkeen illat kyllä meni pitkälle koomaillessa. Silti fiilis oli ja on hyvä. Mä viihdyn ainakin toistaiseksi tosi hyvin, eikä kotikaipuu ole vielä yllättänyt. Itse asiassa nautin ihan hirveästi siitä, että mulla on ensi viikolla tiedossa yksi arkivapaa! Aion tehdä Latteäidit, viedä lapset hoitoon ja suunnata itse hierontaan! Hyi minua! 😀
Loppukuukausi onkin hujahtanut ihan hetkessä! Viikot meillä on tosi täynnä ihan vaan perusarkea, tuntuu että tunteja vuorokaudessa on oikeasti ihan hirveän vähän! Viikonloput yritetään pyhittää ihan vaan perheajalle, siivoamisella ja perheen ja ystävien näkemiselle. Ei sitä oikeasti vaan paljonkaan muuta ehdi! Mä olen yrittänyt ottaa aina muutamat hetket lasten päiväuniajasta (onneksi ne vielä nukkuu sellaiset!) ihan vaan blogille, jottei tämä rakas harrastus ihan jäisi taka-alalle! Tähän kun ottaa vielä päälle sen, että meillä on joka sunnuntai ollut 2-4 taloesittelyä, on oikeasti aikataulu aika tiivis! Mutta ei se mitään. Mä kyllä jollain tapaa myös nautin tästä hektisyydestä! Ruuhkavuodet