Hitsi kun mieli kaipaa aurinkoon täältä kaamoksen keskeltä! Pari edellistä kesää on olleet ihan mitä sattuu, joten kaipuu lämpimään ja varmaan aurinkoon on varmaan siksikin niin kova. Selailen aina välillä niin paketti- kuin omatoimimatkojakin ja melkein olen jo paritkin varaillut. Nyt olisi helppo lähteä, kun itse en ole töissä ja lapset ei ole vielä koulussa. Mutta ollaanko ihan hulluja, jos edes mietitään ulkomaanmatkaa kolmen alle viisivuotiaan kanssa?

Itse kaipaisin lomaa niin kovin. Tiedättehän sitä, kun voi vaan maata aurinkotuolissa ja seurailla hiekassa leikkiviä lapsia. Mennä valmiiseen pöytään aamiaiselle ja nukkua jonkun toisen siivoamassa huoneessa. Huikeintahan tuo kaikki olisi ilman lapsia, mutta en kyllä oikein osaisi vielä olla niin kauaa erossa noista kolmesta. Isoista ehkä juuri ja juuri, mutta Justusta en voisi jättää vielä yöksikään, saati sitten kahdeksaksi yöksi. Toisaalta perhelomallekin pitää lähteä vaan sillä asenteella, että nyt reissussa ollaan lasten kanssa ja mennään heidän ehdoillaan. Nyt olisi muutenkin hyvä hetki lähteä. Justus lentää vielä ilmaiseksi, ei tarvitse miettiä koulun ja oman lomakertymän loma-aikoja ja satunhan mä täyttämään pyöreitäkin ensivuonna. Olisi siis syytä juhlaan! 

Yksi ulkomaanreissu isojen poikien kanssa ollaankin tehty syksyllä 2015, joten ihan täysiä ummikkoja ei olla. Ja ollaanhan me liikuttu lasten kanssa paljon muutenkin, että tiedossa kyllä on, että loma lasten kanssa sisältää paljon liikkuvia osia!

Mulla on oikeastaan kolme vinkkiä, joilla loma onnistuu varmimmiten lasten kanssa. Ehdoton ykkönen on asenne. Se on isoimmassa osassa, jos ja kun kaipaa sitä onnistunutta lomaa. Jos valitsee valittamisen, komentamisen ja nalkuttamisen, ei loma oikein millään voi onnistua. Lasten kanssa kannattaa muistaa, että mitä vaan voi tapahtua. Kun itse on liikkeellä rennoin ja stressittömin mielin on kaikki paljon helpompaa. Mulla itselläni on eniten tsempattavaa tuossa stressittömyydessä, sillä oon niin kova suunnittelija ja organisoija, että kun kaikki ei menekään niin kuin suunnittelin, alkaa kuppi mennä nurin. Ja eihän se yleensä koskaan lasten kanssa mene niin kuin suunnittelee. 

Ennakointi on toinen aika ehdoton juttu. Tuplien vauva-aikana opittiin aika tehokkaiksi ennakoijiksi ja sen huomaa nyt kuinka se kantaa hedelmää. Matka kannattaa suunnitella hyvin jo Suomessa, jotta kohteessa ei tarvitse sitten rönsyillä ja miettiä kuinka sinne hotelliin kentältä pääsikään. Lasten nälkä ja väsymys on ihan ehdottomasti syytä ennakoida, sillä kovassa nälässä ja väsymyksessä ne kiukut ja riidat usein tulevat. Nukkumaanmenoajan noudattaminen myös lomalla helpottaa kummasti, kun lapset tietävät millaisella rytmillä mennään lomakohteessakin.

Mene sieltä missä aita on matalin. Lasten kanssa ei kannata yrittää mitään kovin extriimeja suorituksia. Onko sillä nyt niin väliä, jos lomalla lasten ruokalista koostuu jätskistä, ransakalaisista ja limsasta? Tai että koko lentomatka pelataan tabletilla ja katsellaan telkkaria? Itsekin pääsee niinpaljon helpommalla ja vähemmällä komentamisella, kun jokaiseen pikkujuttuun ei tarvitse puuttua. Ruutuaikaa voidaan noudattaa taas arjessa kotona ja lautasmallin mukaan syödään sitten taas kotioloissa ja tuttujen ruokien kanssa. Hanki lapsille kunnon uv-vaatteet, niin ei tarvitse rasvailla jatkuvasti. Mä itse olen herkkä stressaamaan lasten palamista, ja hölväilen heihin rasvaa sitten kokoajan. Uv-vaatteissa rasvauksen voi unohtaa ja keskittyä vaan siihen hatunpäässäpitämisen muistutteluun. All inclusive on varmasti kaikista helpoin ratkaisu, kun joka kerta nälän iskiessä ei tarvitse etsiä ravintolaa tai kauppaa. Täysihoidon kanss amyös loman kustannukset on helpommin hallittavissa kun ruokalaskut ei yllätä. Mitään gourmetruokaa tosin ei kannata odottaa, mutta ainakin ruokaa on tarjolla nopeasti, helposti ja kohtuuhalvalla. 

Varustaudu aina mielummin vähän yli kuin alle. Kun lapsilla on aina mukana välipalaa, säästyy niiltä nälkäkiukuilta. Varavaatteiden mukana kantaminen on aikalailla pienipaha, vaikka ne jäisikin käyttämättä. Pieni ensiapu paketti on aina paikallaan lasten kanssa liikkuessa. Joku lentää aina polvilleen tai teloo itseään muuten. Pari varapärettä on myös ihan paikallaan, ja lasten kanssa liikkuessa kannattaa aina ensin hengittää pari kertaa syvään ja laskea kymmeneen. Unohtaa ne omat odotukset ja mennä vähän lasten mukaan tilanteesta toiseen. 

Oletteko samaa mieltä? Kuinka teillä on sujunut ulkomaanmatkat usean pienen lapsen kanssa? Millaisia vinkkejä antaisit? Mikä lomakohde on suosikkisi?