En tiedä, kaivanko nyt kuoppaa itselleni kun sanon, että tauti taitaa olla meidän osalta selätetty. Yllättävän helposti, sitä mieltä taidetaan olla me molemmat vanhemmat, vaikka viime viikon univelat tuntuvatkin vielä kropassa. Lopulta tautia sairasti meillä vain kaksi nuorinta. Kummallakaan se ei yltynyt niin kovaksi kun olisin voinut kuvitella. Omat ajatukset influenssasta on olleet aina ne, että se on kamala tauti, joka vie voimat viikoksi. Toki tiedostan, että influenssalla on myös paljon jälkitauteja, jotka saattavat vielä tänne meillekin rantautua.

Pelottava tuo tauti oli kyllä erityisesti vauvan kohdalla, sillä hänellä kuume nousi kerralla yli neljäänkymmeneen ja sai aikaan toistaiseksi pahimman laryngiitin, jota kellään meidän lapsista olen nähnyt. Vauvan kanss alähdettiin lääkäriin heti ekana sairastelupäivänä, sillä noin voimakas kuume ja itkunaikainen apulihasten käyttö sai mut heti pelkäämään pahinta. Ja Influenssatesti paljastikin lääkärin epäilykset oikeiksi, kun vauvalta löytyi B tyypin influenssa. 

Keuhkoista ei onneksi löytynyt mitään ja kuumekin pysyi alhaalla lääkkeiden avulla, joten päästiin kotiin vauvan saatua avaavaa lääkettä. Ohjeena kuitenkin lähteä heti Akuuttiin, mikäli vauvan tila yhtään huononisi tai hengityksen kanssa tulisi ongelmaa lepotilassa. Pari päivää olinkin korvat höröllä päivät ja yöt, sillä omassa huoneessaan nukkuva vauva tuntui olevan öisin liian kaukana. Lopulta hän nukkuikin yöt vaunuiss amun sängyn vieressä, joss aoli helpompi kuunnella hengitystä ja toisaalta vauvankin oli helpompi nukkua pystyssä asennossa. 

Maito maistui onneksi koko ajan hyvin, joten kuivumista ei tarvinnut pelätä. Nyt vauva onkin taas jo ihan oma itsensä, on oikeastaan ollut jo neljän päivän ajan. Aloitettiin lääkärin ohjeistuksella Tamiflu, joka ehkä lyhensi sairasteluaikaa niin, että vauva sairasti vain neljä päivää, josta kuumetta oli kahtena. Vielä hän alkaa aika herkästi rohista ja “läähättää”, joten luulen että tällä viikolla käydään varmuuden vuoksi tarkistamassa keuhkot. Tämä kuitenkin ihan vaan oman mielenrauhan vuoksi, mulla nimittäin kummittelee päässä lääkärin varoitus herkästi puhkeavasta keuhkokuumeesta influenssan jälkitautina. Ja korvat, ne on kai hyvä tarkistaa nekin.

Toinen potilas meillä sairastui kaksi päivää vauvan jälkeen, kovalla kuumeella hänkin. Keskimmäisellä ei kuitenkaan kuume koskaan noussut yli 39, eikä influenssa hänelle aiheuttanut laryngiittia, vaan oireet olivat aikalailla angiinan kaltaiset. Kovan kurkkukivun ja kuumeen vuoksi käytiin testissä tämänkin pojan kanssa ja myös hän sai oman reseptinsä Tamifluhun. Jos vauva parani vauhdilla, niin näin kävi myös tämän keskimmäisen kanssa. Hänellä kuume oli poissa alle kahdessa päivässä ja kova yskä vaan muistutti taudista. 

Nyt ollaankin aika normaalissa vedossa, vaikka yskä kuuluukin molemmilla pojilla aina välillä. Esikoisen otsaa kokeilin ja mittarilla mittailin moneen otteeseen varmana siitä, että perjantaina hänellekin nousisi kuume, mutta vielä sunnuntainakin hän oli kuumeeton. Myös me vanhemmat ollaan oltu oireettomia, mikä on tuntunut kyllä pieneltä ihmeeltä. 

Pidetään peukkuja, ettei jouduta pahojen jälkitautien kouriin, ja että loppu porukka pysyy edelleen terveenä! Onko siellä ruudun toisella puolella sairastettu jompaakumpaa influenssaa?