Olohuone on meidän talon sydän. Se on valtavan iso tila keskellä taloa, juuri sellainen ilmava ja valoisa kun ollaan aina haaveiltukin. Parasta siinä on varmasti isot ikkunat ja huonekorkeus, joiden ansiosta valoa tulvii sisään jopa vuoden pimeimpänä aikana. 

Tällä hetkellä meidän olohuoneessa on beige Belluksen divaanisohva, joka hankittiin lähes seitsemän vuotta sitten meidän ekaan yhteiseen omistusasuntoon Joensuuhun. Siinä kodissa oli paljon ruskeaa ja beigeä, joten tuo hiekan sävyinen sohva sopi sinne tosi hyvin. Nyt meidän olohuoneen värimaailma on paljon viileämpi ja harmaampi, eikä sohva ole oikein koskaan istunut sinne. Jo ihan muuttohetkistä alkaen haaveilin uudesta sohvasta, mutta koska uusi vauva oli juuri ilmoittanut tulostaan, ei haluttu panostaa vielä uuteen sohvaan. 

Nyt tilanne on kuitenkin taas se, ettei meillä ole enää puklailevaa vauvaa, imettävää äitiä, eikä meidän lapset sotke pintoja muutenkaan, joten sohvan päivitys olisi ajankohtainen. Mä tiedän ehdottomasti mitä haluan ja ilokseni ollaan mieheni kanssa samalla aaltopituudella. Muistatte ehkä, että maidonluovutusrahoilla hankin meille vuosi sitten Ikean Söderhamn-divaanin, silloin mieheni oli ehdottomasti mallin sohvaa vastaan, mutta katsellessaan nyt vuoden divaania, on mieli muuttunut. Sitä mä en tiedä, kuinka laadukas sohva on, divaani on ainakin ollut, tosi neihän se ihan niin kovalla käytöllä olekaan kuin sohva tulee olemaan. En usko, että sohva on se mun loppuelämäni sohva, mutta se on hyvä sohva meille taas seuraavaksi viideksi – seitsemäksi vuodeksi. 

Mattohan meillä on se THE somematto*, mikä löytyy tosi monesta kodista, eli Elloksen Tanger*. Se on väriltään ja kooltaan ollut meidän olohuoneeseen ihan mahtava, mutta nyt jos sohva menisi uusiksi, olisi mahdollista valita seuraavaksi matoksi harmaa. Olen halunnut sitäkin jo pitkään, mutta se ei vaan millään sovi beigeen sohvaan joka meillä nyt on. Toki Tangerkin on tosi ihana ja varmasti se jääkin varastoon odottelemaan taas sitä, kun kaipaan vaihtelua sävyihin. Näin syksyn tullen on kuitenkin niin kova tummempien sävyjen kaipuu, että harmaa matto olisi ihan täydellinen. Tuo kuvan matto olisi vieläpä villainen*, ja se jos mikä olisi ihanaa. Tosin, voi olla etten ihan vielä uskalla villaist ameidän lapsiperheeseen hankkia, vaan mennään niillä samoilla nukkamatoilla kuin tähänkin saakka.  Justuksen huoneessa meillä on nyt vuoden verran ollut Elloksen Marrakesh-nukkamatto* ja se vaikuttaa tuota Tangeria laadukkaammalta. Se on myös kuvien harmaata villaista veljeään kolme kertaa edullisempi, joten uskon kovasti meidän päätyvän kuitenkin siihen. Koristetyynyissä meillä on nyt keväisen ja kesäisen vaaleanpunaista, joka saa varmasti pian väistyä syksyisempien sävyjen tieltä*. Beige, harmaa ja ruskea saapuu luultavasti meille kohta. Syksyllä muhun iskee aina jokin hyggeilyvimma ja haluan tehdä kodista sellaisen lämpöisen ja pörröisen kolon, jossa on ihana käpertyä sohvannurkkaan peiton alle teekuppi kädessä. 

Uudistusta kaipaan myös tuohon meidän ihanaan valokuvaseinään, suunnittelin nimittäin siirtäväni kuvat meidän makuuhuoneeseen ja laittavani tuohon vaan sisustustauluja. Desenio on mun suosikkini, niinkuin kai aika monen muunkin. Löytyyhän sieltä niin valtava valikoima kaikkea ihanaa, että saan varmasti olkkariin toivomani tunnelman. Myös Vittsjö-hyllyn lelukorit saavat varmasti lähteä, kunhan keksin niiden tilalle jotain muuta, ne eivät nimittäin enää aikoihin ole toimineet lelukoreina. Justuskin on siirtynyt jo kesän aikana leikkimään omaan huoneeseen, joten olohuone on taas ihan pian pelkkää oleilua varten, eikä siellä tarvitse otta ahuomioon lelusäilytystä.

Ja nyt kun pääsin vauhtiin, kaipaisivat verhotkin päivitystä. Tiedän, etten kykene siirtyä valkoisista verhoista pois, ne nimittäin raikastavat tilan niin ihanasti. Oikeanpituiset pitäisi kuitenkin hankkia, sillä nuo meidän ikkunat ovat standardimittaa korkeammat ja tarvittaisiin tankoihin vajaa kolmemetriä pitkät verhot. Vaihtoehdot ovat oikeastaan vaan teettäminen, sillä normimittaisia löytyy vaan 260cm saakka.