Ihanaa sunnuntaita! Täällä vietellään ekaa viikonloppua sitten töiden alun. Vaikka työviikko olikin vain puolikas, tuli viikonloppu tosiaan tarpeen. Mä aloitin työt keskiviikkona ja kolme päivää tehokasta koulutusta teki tehtävänsä. Perjantaina oli aika kaikkensa antanut olo!
Väsymyksestä ja uuden rytmin opettelusta huolimatta, mun fiilis on tosi hyvä. Kahden vuoden kotona olon kyllä huomaa, mutta mun pelkoni siitä, että olisin unohtanut kaiken työhön liittyvän, oli onneksi turha. Pikkuhiljaa kaikki käytännön jutut palailee mieleen ja saan onneksi ihan kunnon perehdytyksen tähän alkuun. Kaikki epäilykset väärästä ajoituksesta on onneksi haihtuneet ja mulla on vaan niin oikea olo tästä. On ihanaa olla taas työssäkäyvä äiti, tehdä päivisin vähän muutakin kuin kokkailla ja pestä peppuja. Toki tässäkin on huonot puolensa, tuleehan kotona olo aikaa nyt paljon vähemmän.
Tammikuun teen töitä ihan kokoaikaisesti perehdytyksen vuoksi, mutta sen jälkeen aloitan nelipäiväisen viikon, joka tuo luultavasti toivottua helpotusta meidän kaikkien arkeen. Tämä pariviikkoinen kokoaikaisuus tulee takuulla olemaan rankka, varsinkin ensiviikon torstaista eteenpäin, kun isikin palaa isyyslomalta töihin, ja saadaan tosissaan pelata tetristä, että saadaan kaikki menot mahdutettua työ- ja hoitoviikkoon.
Mutta parin viikon päästä onneksi helpottaa. Olen kyllä tosi iloinen, että tuohon lyhennettyyn työaikaan on mahdollisuus, sen turvin nimittäin meidänkin lapsille riittää 25 tunnin päiväkotiviikko ja vain neljänä päivänä viikossa. Me tosin ollaan nyt pienen haasteen edessä, sillä meidän toinen auto jonka avulla ajateltiin saada tämä lasten vuorohaku onnistumaan, on edelleen lapissa korjaamolla. Vielä on ihan auki, minkä hintainen remppa siihen tulee ja mitä auton kanssa tehdään jatkossa. Todennäköisesti auto kuitenkin lähtee vaihtoon talven tai kevään aikana. Se oli nimittäin ennen remppaakin meille vähän liian iso auto. Ajateltiin, että seitsenpaikkaisuus tulisi tarpeen, muttei olla sitä tän puolentoista vuoden aikana käytettykään juurikaan. Sen lisäksi, ei oikein kumpikaan olla tykätty autosta. Tai siis lähinnä minä, joka sillä enemmän on ajellut, ei ole tykännyt siitä. Mitään isompaa syytä tähän ei oikeastaan ole, ehkä se vaan johtuu auton koosta. Kaipaan jotain virtaviivaisempaa ja sukkelampaa autoa kuin VW Touranin kaltaista tila-autoa.
Käytiinkin viikonloppuna jo koeajamassa muutamaa vaihtoehtoa, mutten usko niistä kummankaan olevan meitä varten. Ja vaikka olisikin, ensin pitää odottaa tuon nykyisen auton tuomio, ennen kuin tehdään mitään isompia päätöksiä. Jonkin aikaa joudutaan nyt kuitenkin selviämään yhden auton turvin ja se tuo varmasti haasteita ainakin lasten viemisiin. Kaksi eri päiväkotia ja kaksi eri työpaikkaa on pieni haaste yhdellä autolla. Mutta uskon silti, että selvitään siitä oikein mallikkaasti! Kyse on onneksi vain muutamista viikoista. Toivottavasti.
Tiistaina meidän pienin lähtee tutustumaan päiväkotiin yhdessä isin kanssa ja torstaina hän sitten on ekan pitkän päivänsä. Ensi viikonloppu tulee varmasti olemaan ihan tosi rauhallinen ja mennään se täysin lasten ehdoilla. Siksi tämä viikonloppu onkin mennyt nyt ennakoidessa, pyykkiä pesten, ruokaa kokkaillen ja kotia siivoten. Halutaan olla valmiina loppuviikkoon, jotta silloin voidaan keskittyä täysillä pienimmän tsemppaamiseen. Että hoitopäivien jälkeen tulee vapaapäiviä, jolloin ollaan kaikki ihan kaikessa rauhassa kotona.
Blogi tulee varmasti olemaan vähän hiljaisempi nyt muutamat viikot. Jonkin aikaa varmasti menee tottuessa näihin uusiin rutiineihin ja täydempiin päiviin. Myös somessa olen ollut tietoisesti vähän hiljaisempi, haluan olla täysillä läsnä kotona ne hetket kun kotona olen. Töissä taas mahdollisuutta somejutuille ei luonnollisestikaan ole kuin taukojen verran, ja ne menee ihan muissa jutuissa kuin puhelinta tuijotellen. Mutta varmasti blogikin löytää hetkensä, viimeistään kunhan arki tästä enemmän tasaantuu ja lyhennetty työaika helmikuussa alkaa. Mun piti tälle viikolle tehdä vielä viime vuoden vuosikatsaus, mutta se nyt jää kyllä vielä. Jospa ensi viikon aikana saisin sen viimeisteltyä!
Mä alan tästä lähteä kohti joogaa, ihaninta sunnuntaita vielä kaikille!