Jokatoinen blogi täyttyy joulun toivelahjapostauksista ja kauppojen mainoslehtisiä tipahtelee postiluukusta monta kappaletta joka päivä. Osta sitä, osta tätä. Lapsillekin opetetaan jo pienestä, että mitä enemmän ja kalliimpia lahjoja, sen parempi. Missä meni vikaan? Eikös joulun koko idea ole se, että nautitaan joulunpyhistä läheisten ja hyvän ruuan kanssa. Eikös ne lahjat ole vaan se pikkubonus siinä? Missä vaiheessa lahjoista tulikin The juttu? Ja joo, tiedän että omastakin blogista löytyy parin päivän takaa se toivelista. Lista, josta enimmäkseen löytyy vain uutta materiaa. No, saahan sitä haaveilla 😉 Joka vuosi kuitenkin aina haaveilen, että vielä joskus toteutan joulun, jolloin pukinkonttiin ei päädy mitään uutena ostettua. Lahjat läheisille ostettaisiinkin kirpputoreilta tai hankittaisiin lahjakortteja tukemaan suomalaista työtä. Aika moni varmaan mielellään ottaisi vastaan lahjakortin kasvohoitoon tai hierontaan. Lapset avaisivat innoissaan paketeista HopLop-päivän kummin kanssa, tai elokuvaillan tädin kanssa. Mä en itse pistäisi pahekseni, jos omastani tai lasteni paketista ilmestyisikin käytetty käyttötavara. Kirpparipöydät ovat pullollaan uuttavastaavia vaatteita, leluja ja kirjoja. Miksi ihmeessä ostaa vaan uutta tavaraa kaappeja täyttämään, kun toisaalta sitä saa huomattavasti halvempana. Moni designtuote säilyy uuttavastaavana käytössä, joten sama se olisi kotiuttaa sellainen käytettynä kuin uutenakin. (nim. jonain päivänä löydän Puppyni halvalla kirppikseltä..)
| Nämä porot koristavat meidän joulua jo viidettä vuotta! |