Yksi hienoimmista asioista lapsen kehityksen seuraamisessa, on ehkä leikinkehitys. Katsoa vierestä, kuinka mielikuvituksen avulla palikka muuttuu autoksi ja kankaanpala kupissa on puuroa. Kuunnella, kuinka lapsi rakentaa leikkiään ja seurata vierestä kuinka omistautunut lapsi leikilleen voi olla.
Mulle on tärkeää, että pojat osaavat leikkiä itse, ja siksi pyrin mahdollisimman vähän ohjaamaan heidän leikkiään. Toki meillä leikitään yhdessäkin, mutta silloinkin yritän seurata poikien leikkiä, neuvomatta siinä liikaa itse. (Välillä kyllä niin toivoisi, että itsekin voisi vaan leikkiä!)
Paitsi lapsen leikin seuraaminen, toinen mikä on ihan huippua, on katsoa noiden veljesten yhteisiä leikkejä. Vaikka vielä leikitään paljon itsekseen toisen vieressä, on jo selvästi havaittavissa niitä yhteisiäkin leikkejä. Sitä kuinka vierekkäin rakennetaan samanlainen torni, ja yhteisestä merkistä rikotaan ne. Äänimerkistä vaihdetaan leluja päikseen ja vierekkäin ajetaan pitkillä junilla samanlaista ympyrää. Tuo kaksosten side jaksaa vaan joka päivä hämmästyttää!
Rasmus ja Kasper ovat valtavan monipuolisia leikkijöitä, ja olenkin iloinen, että heille on voitu tarjota leluja laidasta laitaan, ilman tiettyä sukupuoliaspektia. Meidän leikkihuoneesta löytyy sekä perinteisiä tyttöjen ja poikien leluja, että sukupuoliseutraaleja leluja. Mun mielestä on kiva, että pojat pääsevät valikoimaan leikittävät lelut omien mieltymysten, eikä meidän vanhempien lokeroiden perusteella.
Meillä ollaan vahvasti automiehiä. Molemmat, ja kiinnostuskin on melkein yhtä kova. Erityisesti hälytysajoneuvot, työkoneet, bussit ja rekat ovat poikien mieleen, mutta käytännössä mikä vaan pärisevä pyörillä kulkeva toimii. Myös lentokoneet ja laivat ovat upeita. Koska leluja on aina ollut valittavana laidasta laitaan, eikä auto ole ollut se ensisijainen tarjottava lelu, voi ihan rauhassa sanoa poikien oman kiinnostuksen ohjanneen heitä autojen maailmaan. Toki nyt tuota kiinnostusta autetaan rakentamaan, ostamalla kaupasta niitä mieleisiä autoja, bongaamalla niitä liikenteestä ja lainaamalla kirjastosta sen aiheisia kirjoja. Mutta yhtälailla tuetaan niitä muita kiinnostuksen kohteita, ja tarjotaan uusia.
Autojen rinnalla lastemme leikeissä alkaa näkyä jo paljon roolileikkejä. Palikoita rakentaessa avuksi otetaan työkalut ja rakennuskypärä ja vauvaa työnnetään nukenvaunuissa. Vauvaa puetaan ja syötetään, välillä röyhtäytetään ja taputetaan pepulle. Kasper jopa välillä imettää vauvaansa. Rooleissa matkitaan selvästi meitä vanhempia ja imetään kaikki meidän tekemä myös leikkeihin.
Välillä pojat istahtavat leikkipöydän ääreen ja kattavat siihen astiat kummallekin. Sitten herkutellaan tomaateilla, joita välillä lämmitetään mikrossa. Liedeltä otetaan lisää ruokaa ja muistetaan varoittaa veljeä, “oijoi, poppaa! Puhalla!” Maistiaisia kiikutetaan myös äidille ja isille maisteltavaksi. Keittiön ääressä touhutaan paljon, ja se onkin varmasti meidän yksi pitkäikäisimmistä leluista, ainakin tähän saakka!
Palikat, mega blocksit, palapelit ja duplot ovat yksi ryhmä joka tällä hetkellä on vajaa 2,5 vuotiaidemme suosikkeja. Erityisesti palikoiden kokoaminen korkeaksi torniksi on suosikkileikkejä ja se jaksaa viihdyttää erityisesti Rasmusta pitkiäkin aikoja! Myös mega blocksit, joiden rakentelu on pienille vielä helpompaa kuin duplojen, näyttäytyvät päivittäin lasten leikeissä.
Riehumisleikit ovat myös poikien suosiossa. Kiipeily, kuperkeikat, hyppiminen, pyöriminen ja putkessa ryömiminen ovat superhauskoja juttuja. Erityisesti kun niitä juostaan läpi veljen kanssa, on riemu ylimmillään! Ja välillä saa mun mielestä riehuakin, pitäähän ne energiat saada purettua 😀
Ja lukeminen. Sitä en ehkä leikiksi laske, mutta se on noussut nyt poikien suosioon parin viime kuukauden aikana. Tai lukemiseksi ei ehkä voi sanoa sitä kirjojen selailua ja asioiden nimeämistä, mitä pojat enemmänkin tekee. Mutta ihanaa se on silti. Kirjat kaivetaankin meillä nykyään aika usein esiin. Myös kirjastoon on päästy nyt tutustumaan enemmän, kun pojat ymmärtävät käsitellä kirjoja varoen.
Miten teidän kaksivuotiaat leikkii?