Pyykinpesu on yksi mun suosikkikotitöistä. Se on niin helppoa ja nopeaa ja se hoidetaan vaan yhdessä huoneessa. Olen aika tarkka pyykinpesijä, mutta joissain asioissa sitten taas joustan enemmän, eikä kaikki ole nyt niin justiinsa. 

Meillä pestään pyykkiä 4-5 koneellista viikossa muutamana päivinä. Pyrin täysiin koneisiin, mutta valitettavan usein on kyllä pakko pestä myös vähän vajaampia. Meidän tissivauva nimittäin täräyttää välillä niin rönskeja nipoja, ettei niitä voi millään jättää vaatteisiin syöpymään kiinni. Pyykit pyöritellään muutamia poikkeuksia lukuunottamatta kuivausrummussa, joka on ehkä yksi isoimmista arjen kotitöiden helpottajista meidän taloudessa. Siinä missä rakastan pyykinpesua, vihaan pyykin ripustamista. Siksi tuo kuivausrumpu on mun pelastajani. Lastenvaatteissa rummutan kaikki, villavaatteita lukuunottamatta. Omien ja mieheni vaatteiden kanssa olen sitten tarkempi ja rumpuun päätyy oikeastaan vaan trikoo ja muutamat muut vaatteet joiden mahdollinen kutistuminen ei haittaa.

Lastenvaatteet jaan kahteen osaan. Isosti likaisiin ja ei niin likaisiin. Kunnolla likaiset esikäsittelen monesti sappisaippualla ja pyöritän ne kuudessakympissä lyhyellä ohjelmalla. Lyhyt ohjelma on meidän koneessa puolentoista tunnin mittainen. Vaatteet joissa ei sitten suuremmin ole näkyvää likaa tai ovat vain kevyesti tahraisia, pyörivät neljässäkympissa. Alusvaatteet, sukat ja yöpuvut taas menevät aina kuudenkympin koneellisessa.

Omat ja mieheni vaatteet pestään neljässäkympissä, paitsi alusvaatteet pyöritetään kuudessakympissä. Meidän vaatteita ei pyöri edes koneellista viikossa, joten olen todennut toimivammaksi pestä koko talouden pyykit samassa. Meillä käytetään hajustamatonta pesuainetta kaikkeen pyykkiin, joten sen vuoksi pyykkejä ei tarvitse erotella lasten ja aikuisten pyykkiin. Mä aloin käyttää hajustamatonta isojen poikien vauva-aikana enkä ole sen jälkeen pystynyt palaamaan hajustettuun. Ihot meillä kaikilla varmaan kestäisi, mutta mä en voi sietää sitä hajua. Paristi olen joutunut kirppisvaatteetkin myymään uusiksi eteenpäin, kun tuntuu että haju on niin pinttynyt niihin.

Petivaatteet vaihdetaan kolmen viikon välein, kesällä joskus useammin. Lähes aina pesen lakanat 95 asteessa. Silloin lakanat oikeasti tuoksuvat puhtaille ja pöpöt ja bakteerit lähtee niistä takuuvarmasti. Lyhyemmällä lakanoiden vaihtovälillä pesin petivaatteita viileämmässä, mutta myöhemmin olen toiminut tän toimivan meillä paremmin. 

En käytä huuhteluainetta ollenkaan, lakana- ja pyyhepyykkiin saadan laittaa lorauksen tuota pyykkietikkaa, joka on aivan ihana tuote! Ihan superylihinnoiltu, ja ajattelinkin seuraavan satsin tekeväni ihan itse. Eteeriset öljyt kun tulevat pitkässä juoksussa halvemmaksi kuin tää kympin pyykkietikkaputeli. 

Ulkovaatteita pesen joko ihan vesipesulla kolmessa kympissä puolen tunnin ohjelmalla ja ilman rummutusta tai sitten likaisempia neljänkympin pikaohjelmalla tuon serto-urheiluvaateaineen kanssa. Tuo ei ole hajustamaton, mutta siinä oleva haju on sen verran mieto ettei ärsytä mun nenää. Plus, se on tarkoitettu ulkoilu- ja urheiluvaatteille, joten oon kokenut sen aika toimivaksi!

Mun pesutottumuksilla meidän vaatteet tuntuvat kestävän ja värit säilyvän. Koen, että lastenvaatteet pysyvät parempina pestynä korkeissa lämpötiloissa, rummutettuna ja esikäsiteltynä heti tahran tullessa. Tuo tahrojen esikäsittely on ehkä tylsintä pyykkäämisessä, mutta olen todennut sillä olevan niin suuri vaikutus vaatteen hyvänä pysymiseen, että olen viitsinyt nähdä sen vaivan. Vielä ei ole tullut tahraa, johon ei sappisaippua toimisi. Käytän sitä palasaippuaa, jota voi sitten hangata vaatteeseen tarpeen mukaisen määrään. Pesee muuten kaikenmaailman vanishit pelistä pois mennen tullen!

Pyykissä en erottele merkki- tai markettivaatetta. Noshit ja gugguut pestään ihan samallalailla kuin Lindexit ja Kappahlitkin. Tahranpoistossa tuntuu ratkaisevinta olevan, että tahra esipestään mahdollisimman tuoreena ja laitetaan koko vaate koneeseen viimeistään seuraavana päivänä.

Lasten alusvaatteet pesen aina toisinaan nekin 95 asteessa, ja olenkin näin saanut ne säilymään uskomattoman kauan. Vanhimmat bokserit taitavat olla jo pari vuotta vanhoja! Tällöin voin myös olla varma, että pahimmat bakteerit varmasti poistuvat vaatteista. Eikä ehjiä ja sopivankokoisia vaatteita tarvitse heittää pois vaan siksi, että ne ovat olleet käytössä jo niin kauan. 

Pyykinpesu on sellainen kotityö, että hoidan sen mielummin ihan itse. Isikin meillä pesee kyllä pyykkiä, mutta kyllä se on enemmän mun heiniä. Ja hyvä niin. Viikkauksen voinkin sitten jättää miehelleni, se ei nimittäin huvittaisi mua yhtään! Yleensä meillä kertyykin monen monta koneellista puhdasta pyykkiä koreihin ja kaapeista alkaa vaatteet loppua ennen kuin jaksan alkaa viikkailuhommiin. 

Mä olen paristi blogissakin saanut noottia, ettei mun pyykinpesuni ole ekologista. Ja myönnettäköön ettei varmaan olekaan. Ainakaan tietyllä mittapuulla. Mä kuitenkin koen, että koska esimerkiksi lakanapyykin vaihtoväli on niin pitkä, voin pestä ne kuumemmassa. Ja kun tahrat esikäsitellään ja pestään sitten kuumemmalla, säilyy meillä vaatekin kauemmin kuin jos ei käsiteltäisi ja se kävisi matalammassa lämpötilassa. Uskon liiallisen vaatteiden oston kuormittavan luontoa enemmän kuin mitä kuumassa peseminen tekee. Mut tää on varmastikin niitä valintakysymyksiä. Toisaalta kuormitan mielummin tässä asiassa vähän enemmän ja toimin muualla ekologisemmin, kuin kuljen tai nukun likaisissa tekstiileissä. Mä en nimittäin usko, että vaatteet täysin puhdistuisi neljässä kympissä. Näkyvät tahrat luultavasti poistuu, mutta täysin puhdasta ei tule.

Millaisen pyykki-ideologian te omaatte? 

Tykkäättekö pestä pyykkiä, vai onko se inhokkijuttuja?