Siis voihan esiuhma. Oletteko kuulleet siitä kasvatustyylistä, jossa vältetään sanomasta lapselle ei? Kielletään tekemästä kiellettyjä kiertoilmauksin, “sen sijaan, että teet tuota tulepa katsomaan mitä äidillä on” “haluaisitko lopettaa lääppimästä teeveetä?” “jospa haluaisit syödä mielummin talkmuruja kuin tyhjentää äidin karkkikätköä?”.

Joo hirveen kiva, mutta ei onnistu. Nykyään mä viljelen kotona eitä. Ei, älä koske. Ei, älä hypi sohvalla. Ei, älä töni veljeä. Ei, älä tiputa lamppua. Ei, älä mene vessanpönttöön.. EI EI EI EI. Silloin kun on oikein pirteä, hermoja jäljellä vaikka muille jakaa, eikä otsassa sojota puolen metrin mittainen patti, saatan yrittää kiertää ein. Mutta eipä sillä hirveästi ole vaikutusta. Kielto tai kehotus, reaktio on aina sama. Meidän viikarit tasan tarkkaan tietää, mitä EI saisi tehdä, mutta sekös tekee siitä vielä hauskempaa. 

Huutaminen ei hyödytä sitten yhtään. Ja kyllä, monesti niinä ei niin ylpeinä äitiyden hetkinä raivoan jätkille naama punaisena ja jälkikasvuni juoksee vain hihitellen karkuun. Huuto ei tosiaan auta. Siinä saa vaan oman ärsytyksen kohoamaan potenssiin sata. 

Riiviö. Sellaisia ne meidän pojat on. Välillä niin tottelevaisia ja kilttejä, ja sitten toisessa hetkessä kovin kokeilunhaluisia ja uteliaita. Ihan aina ei oikein tiedä, pitäisikö tässä itkeä vai nauraa. Naama peruslukemilla yrität sitten kieltää, vaikka mieli tekisi nauraa maassa kippurassa. Sellaisia ne meidän pojat on. Ihania kamalia riiviöitä.

Onneksi jotain pienen pientä kehitystä on jo havaittavissa. Kun poikia oikein tuimasti toruu, saattaa jompikumpi osoittaa pieniä katumuksen merkkejä. Varsinkin Rasmus osaa vääntää naamansa oikein surkeaksi ja vuodattaa pari katkeraa kyyneltä. “Ihanko totta kielsit minua? Nyt olin tuhma..” Sitten halataan ja pyydetään anteeksi. Selitetään, että sekä äidille, että Rasmukselle/KAsperille tuli nyt paha mieli. Pyydetään anteeksi ja leikki jatkuu. Ja muistetaan hetki, että se juttu-x oli nyt kiellettyä. Eli valoa tunnelin päässä!

Tämä taitaa olla taas vaihe, joka vaan kuuluu ikään. Taapero koettelee ja kaksi taaperoa koettelee tuplasti. Löytyykö sieltä joku, joka onnistuu olemaan käyttämättä EItä jatkuvasti? Miten? Vinkit jakoon!