Kuinka moni teistä kaivoi eilisen käytä hääpukuasi -päivän kunniaksi oman puvun kaapista? Sovititteko, hypistelittekö vai käytittekö mekkoa ihan ajan kanssa? Tai muistelitko ehkä hääpäivää ihan vain muilla tavoin?
Mun the mekkoni löytyi aika tasan vuosi sitten, kun kaasojen kanssa oltiin Helsingissä sovituskierroksella. En oikeestaan uskonut siihen kyllä sen tietää kun sen näkee -väitteeseen. Mutta kyllä sen tiesi. Ei silloin kun sen näki vaan silloin kun sen puki.
Mun ihanuuteni on Pronovias Groupin St. patrick Arosa mekko, jonka helmass on monia tyllikerroksia, yläosa rypytettyä morsiusharsoa strassivyöllä ja yläosassa höyheniä. Alla mullä oli vielä kolmivanteinen alushame joka nosti mekon tyllit ihanaksi tyllipilveksi! Mekko oli aivan täydellinen.
 |
| Meidän hääauto oli muuten tuo taustalla näkyvä valkoinen Audi. Harmittavasti siitä ei oikein muita kuvia olekaan, konepellillä oli linjassa muutamat harmaat kukat ja perässä just married tarra. Perässä roikkui sitten karjala ja lahden erikois oluttölkkejä 😉 Auto saatiin lainaan mun isäni naisystävältä ja sepä sattuikin olemaan juuri se auto, jota hääautoksi toivoin. Hauska sattuma. |
Selässä on vetoketjukiinnitys, joten vähän kevään mittaan jännitin kuinka mekko istuisi. Mutta sehän olikin hääpäivänä kuin ommeltu mun vartalolleni. Hiuksissa koristekampa ja käsissä orkidea, ruusu ja pionikimppu kruunasi mun häälookin. Tavoittelin simppelin yksinkertaista mutta näyttävää, onnistuen siinä mielestäni hyvin. Koruista päälläni oli vain mummini helmirannekoru, kihla- ja vihkisormukset, sekä pisaran muotoiset korvakorut.
Kaikki oli just eikä melkein.