Kyselin tuossa menneellä viikolla kysymyksiä, jotka teitä on ehkä jääneet mietityttämään. Nyt olisi osa vastausten, jaan ne nyt ainakin kahteen osaan, kenties kolmeenkin, niin ei tule ihan vastausähkyä! Iso kiitos kaikista kysymyksistä, esiin nousi tosi mielenkiintoisia aiheita, joihin osaan palaan vielä ihan omassakin postauksessaan.
Onko sinulla mielestäsi hyvä itsetunto?
Ei oikeastaan. Mun itsetunto on selvästi parempi kuin oli nuorempana, jolloin olin tosi ujo ja arka. Mutta en sanoisi vieläkään itseäni itsevarmaksi tai että omaisin tervettä itsetuntoa.
Oletko käynyt terapiassa tai onko psykiatriasia hoitoja tai diagnooseja?
Olen käynyt. Kaikkiaan neljä kertaa psykoterapeutin kanssa juttelemassa. Terapia on mun mielestä hyödyllistä kaikille ja mieltä pitäisi huoltaa ja hoitaa samanlailla kuin hampaita tai muuta kehoa. Psykiatrisia hoitoja tai diagnooseja mulla ei ole, ja vaikka olisi, en luultavasti sitä blogissa kertoisi. Kaikki diagnoosit on mun mielestä sen verran henkilökohtainen juttu, että uskoisin jättäväni ne blogin ulkopuolelle.
Miten käytät päihteitä?
En käytä muita päihteitä kuin alkoholia toisinaan. Audit kyselyssä saan muistaaksnei pisteitä 1-2 eli käyttö on aika vähäistä. Lasi tai kaksi viiniä paristi kuukaudessa. Nykyisin jopa harvemmin.
Oletko tupakoinut? Kokeillut huumeita? Kuinka usein otat alkoholia?
Olen maistanut tupakkaa, mutten koskaan kunnolla tupakoinut. Huumeita en ole ikinä kokeillut ja ne on olleet mulle aina ehdoton ei. Alkoholin käyttöön vastasinkin jo ylempänä, että pari kertaa kuussa juon lasin tai kaksi viiniä. Lomilla saatetaan ottaa joka päivä lasilliset ruuan kanssa tai illalla istuskellessa.
mikä koulutus sulla on? 🙂
Kokonaisena koulutuksena mulla on yhteiskuntatieteiden kandi ja tarkoituksena viimeistellä se maisteriksi tässä lähivuosina. Maisterin tutkinnosta mulla puuttuu enää gradu ja pari kurssia, jotka jäi silloin kesken kun sain töitä ja aloin odottaa tuplia.
minkälainen suku teillä on? Oletteko läheisiä, onko lapset paljon tekemisissä serkkujen/isovanhempien kanssa yms.
Mun puolelta meidän suku asuu Lahdessa ja tässä lähettyvillä, mieheni suku enemmän Pohjois-Karjalan suunnassa. Ollaan aika paljon tekemisissa varsinkin mun puolen suvun kanssa ja pojat näkevät mun puolen isovanhempiaan ja serkkuaan viikottain.
Joensuun isovanhempien kanssa ollaan tekemisissä myös tiiviisti. Kyläillään puolin ja toisin parin kuukauden välein ja pojat soittelevat mummolle ja ukille kerran viikkoon suunnilleen. Isin puolen serkkujen kanssa tekemisissä ollaan vähemmän, mutta he ovat silti pojille tosi tärkeitä. Neljä vuotta vanhempi serkkupoika on yksi isoimmista idoleista pojille.
Miten lapset kerkiävät leikkiä leluillaan kun koko ajan saatte uusia leluja ja krääsää?
Tarkoitat luultavasti saamisella sitä, kun leluja tulee vastineeksi blogipostauksesta tai instagramkuvista? Ihan kauheasti leluja ei lapsille tätä reittiä tule, sillä olen tarkka siitä millaisia leluja otetaan vastaan. Lelumäärä joka heillä on, tuntuu olevan aika sopiva leikkeihin, enkä oikeastaan koe niitä olevan liikaa. Jos lapset eivät jollain lelulla leiki, lähtee se kirpparille tai lahjoitukseen.
Krääsää meillä ei ole, sillä sitä ei osteta itse, eikä oteta vastaan bloginkaan kautta.
Unelmien matkakohde?
Tällä hetkellä haaveilen matkasta mieheni kanssa, meillä on häämatkakin vielä tekemättä, joten joku romanttinen loma on haaveiss aykkösenä. Haluttaisiin yhdistää meidän pitkään haaveilema New Yorkin loma rantalomaan, joten ollaan pohdittu sellaista reilun parin viikon reissua Nycciin ja Karibialle. Olisi ihan viettää ensin vajaa viikko New Yorkissa ja lähteä sitten Karibian risteilylle kiertämään saaria. Tällä hetkellä en vaan voi kuvitellakaan, että jättäisin lapsia hoitoon niin pitkäksi aikaa, joten tuo on luultavasti edessä vasta vuosien päästä. Ehkä sitten 10v hääpäivänä?
Haaveillaan myös Kroatian reissusta, ja se saattaakin olla se meidän seuraava perhelomakohde.
Mitä kaikkea kannat aina käsilaukussasi?
Mun käsilaukku on tosi tyhjillään aina, mukana kulkee vaippa, kosteuspyyhkeet, lompakko, puhelin, avaimet, kalenteri, purkat, kynä ja huulirasva. Ja vino pino kuitteja, sillä mun käsilaukkuni täyttyy aina niistä. En koskaan tule laittaneeksi kuitteja kaupass aroskiin tai lompakkoon, vaan ne jää aina käsilaukun pohjalle pyörimään.
Kun jatkuvasti jotain uutta vaatetta saatte niin eikö jo ole valinnanvaikeus mitä pukevat päälle?
Ei, lasten vaatekaapeissa on yhteensä viisi tai kuusi saatua vaatetta ja ulkovaatteissa saatuja on vain isojen takit ja kurahaalarit. Sekä Justuksen pipo. Näissä pätee sama kuin leluissa, ettei oteta vastaan mitään tarpeetonta vaan vain sellaista joka tulee käyttöön.
Riitelettekö koskaan?
Riidellään, varsinkin väsyneenä. Mutta meidän riitely on harvemmin äänen korottamista, enemmän sellaista väittelyä ja tiuskimista. Pyritään riitelemään rakentavasti ja toista arvostaen, toki monesti sorrutaan lapsellisuuksiin. Eniten riitaa aiheuttaa varmasti näkemyserot eri asioissa.
Riitely kuuluu mun mielestä joka suhteeseen ja halutaan omalla esimerkillä opettaa lapsillekin, että riidat kuuluu elämään. Riidellä vaan pitää osata oikein ja reilusti.
Oletteko aina Joulun sukulaisten kanssa…eikö olisi joskus kiva olla vain oman perheen kanssa ?
Ollaan taidettu olla joka joulu joko omieni tai mieheni vanhempien kanssa. Joulu on mun mielestä perhejuhla, ja tykätään viettää sitä myös lapsuuden perheidemme kanssa. Mulle itselleni omat sisarukset on tosi läheisiä ja tuntuisi hassulta jos en ketään heitä näkisi jouluna.
Ollaan muutenkin paljon oman perheen kesken, eikä se tietysti haittaisi vaikka oltaisiinkin jouluna vain omalla porukalla. Mutta mun mielestä on ihana olla jouluna isolla porukalla koolla.
Mistä sait motivaatiota laihdutukseen? Miten pystyt pitämään itsehillintäsi esim. herkkuja kohdatessa? Millaista ruokavaliota noudatat? Olen seurannut FIT-projektiasi ja olet saanut hienoja tuloksia! Olen yrittänyt laihduttaa kesästä asti aika aktiivisesti, eikä vaan onnistu. Aina repsahdan enkä enää tiedä mitä tekisin kun paino vaan hilaa ylöspäin jatkuvasti.
Ekana motivaatio tuli peilikuvasta ja siitä, että tajusin olevani isompi kuin koskaan. Oma olo oli tosi huono, ja tiesin että muutos on vaan tehtävä. Myöhemmin motivaatio tuli onnistumisista ja tuloksista. Repsahduksia tulee, mutta ne pitää vaan osata antaa itselle anteeksi ja nousta aina ylös. Mulle itselle sopii alkuun sellainen ehdottomuus, ettei yhtään mitään herkkuja ja kaikki ruuat kirjataan paperille, parhaimmillaan kuvataan. Silloin tulee vähän sellainen paine siihen tekemiseen ja siitä tulee tapa. Juuri nyt en noudata ruokavaliota, vaan pyrin syömään fiksusti ja säännöllisesti.
Laitan tsemppichatti haun auki tän päivän aikana, joten laitahan sinne hakemusta, josko saataisiin jaettua toisillemme motivaatiota onnistumiseen!