
Sieltä se lääkärin määräys tuli, se jota jo itse vähän osasin odotella. Muahan on supistellut jo pidemmän aikaa, mutta nyt oikeastaan tän vuoden puolella supistelu on ollut vielä runsaanpaa, ja jokunen ihan kipeäkin supistus on jo tullut. Olin koko alkuvuoden töistä poissa sen kaamean flunssan vuoksi ja ajattelin supistustenkin johtuvan siitä taudista. Alkuviikosta palasin töihin, mutta supistelutpa vaan paheni siitä. Keskiviikkona latasin jopa sovelluksen, jolla sain kellotettua supistuksia. Oli muuten lähellä, ettei tullut lähdettyä illalla vielä synnärille tarkistukseen!
Torstaina lääkäri sitten kertoikin sen mitä epäilinkin. Kohdunsuu oli pehmeä, eikä ne supistukset tosiaan olleet harmittomia. Kanavaa oli onneksi vielä reilusti jäljellä, joten vuodelepoon en joutunut. Käsky kävi, että nyt tosi rauhassa, ilman nosteluja ja kumarteluja, jotta vauva saisi kasvaa rauhassa ainakin täysiaikaiseksi. Sairaslomalappuun tuli päättymispäiväksi äitiyslomaa edeltävä päivä. Hurjalta tuntuu, mutta töihin en enää palaa.
Vauvalla kaikki on onneksi oikein hienosti. Lääkärikin rauhoitteli, että pieni on oikein hyvänkokoinen, vaikka kävisikin niin huonosti, että lähtisi syntymään. Painoarvioksi tuli 1500g, hieman vähemmän kuin veljensä näillä viikoilla. Kaikki omissa arvoissanikin on kunnossa ja onnekseni viime viikolla saapui myöntävä päätös myös vauvavakuutuksesta. Helpottaa tietää, että vaikka vauva etuajassa tulisikin, on hänet ainakin nyt vakuutettu.

Eli enimmäkseen täällä otetaan nyt rauhassa. Tai niin rauhassa kuin vain onnistuu. Omaan päähän ei vielä oikein ole iskostunut, että nyt ihan oikeasti jäin kotiin ja että nyt pitäisi ottaa rauhassa. Meinaan alkaa touhuamaan ja tekemään vaikkajamitä ja muistan taas kipeiden supistusten tullessa, että rauhassahan tässä pitikin olla.
Nyt yritän vain ottaa ilon irti tästä lomasta, näistä hetkistä kun ihan oikeasti voin vaan olla ja rentoutua. Nukkua päikkärit ja katsoa monta tuntia putkeen Greyn anatomiaa. Pojat jatkavat hoidossa vielä helmikuun loppuun, joten päivät tulen nyt kuukauden ajan ainakin viettämään itsekseni. Tai saa nähdä kuinka käy, kumpikin lapsista nimittäin taas yskii. Näinköhän meitä odottaa jälleen uusi tauti ensi viikolla.. Johan tässä viikko ollaankin oltu terveenä!
