Täällä on nautittu koko loppuviikon upeista talvikeleistä. Aurinko paistaa, lunta on juuri sopivasti ja pakkanen paukkuu! Pakkasta on vähän liikaa mun makuuni, oon varsinainen vilukissa, enkä oikein viihdy kovilla pakkasilla ulkona oli keli miten kaunis vaan.

Aamulla mittarin laskiessa -20 asteeseen päätettiin kaikesta huolimatta suunnata ulkoilemaan. Lapset hyppisi muuten ihan koko päivän seinille, jos happea ei haukattaisi lainkaan. Pakko se oli kaivaa ne omatkin villahousut kaapista, vaikka kuinka olisi tehnyt mieli kaivautua sohvalle peiton alle katselemaan leffoja.

Kerrospukeutuminen on pakkaskelien a ja o. Ja erityisesti materiaalit auttaa pysymään lämpimänä vaikkei vaatetta määrällisesti olisikaan ihan hirveästi. Meillä lapset ovat aika lämminverisiä, ja pysyvätkin sormia ja poskia lukuunottamatta hyvin lämpöisinä. Paitsi lämminverisyys, m uskon että myös ne vaatevalinnat ovat tässä isossa osassa.

Villa on materiaalina ihan huippuhyvä ihoa vasten. Se siirtää kosteuden pois iholta ja pitää näin ihon lämpimänä. Erityisesti merinovilla iholla on hyvä, sillä se ei kutita yhtään samallalailla kuin normaali villa. Tai ainakaan mun iho ei kestä normivillaa yhtään!

Villavaatteet meillä on tällä hetkellä Name Itiltä ja Pierre Robertilta. Sukkahousut ovat itseasissa kokoa 74/80! Niitä käytetään nyt kolmatta kautta, mutta viimeisiä viedään! Myös paidat taitavat jäädä pieneksi jo tänä talvena. Nekin on ostettu vuosi sitten joulun aleista ja ovat kokoa 98cm. Paitojen laatu on ollut todella hyvä, sillä useista pesuista huolimatta, kangas ei ole noussut nukalle kuten sukkiksien kohdalla on käynyt. 

Itsepukemisessa, on kehitytty meillä ihan valtavasti päikyn aloituksen jälkeen. Riisuminen sujuu hanskoja lukuunottamatta lähes poikkeuksetta, mutta pukeutuminen jaksaa sitten kiinnostaa vaan joka toinen kerta. Pojat usein villitsevät toisiaan, ja sitten se pukeutuminen ei suju kummaltakaan. Niinkuin nyt, lapasesta karannut lanka kiinnosti molempia paljon enemmän kuin pukeminen..

Kun ihoa vasten on lämmittävä merinovillakerros, riittää haalarin alla lämmikkeenä niiden lisäksi vain microfleece. Noita JOnathanin haalareita meidän lapsilla on ollut aina sieltä 62cm koosta saakka, noissa vaan on ihan parhain hinta-laatusuhde!

Jalkaan vedettiin vielä sukkahousujen päälle nuo Crocsilta saadut pitkät merinovillasukat, jotka on olleet ihan loistavat! Ne yltävät ylipolven ja tuovat näin jaloille vielä yhden lämmittävän lisäkerroksen! 

Lapsina meillä on POlarn o pyretin magicmittensit, jotka kyllä muuten ovat oikein hyvät, mutteivat lämmitä 50% villapitoisuutensa vuoksi kuitenkaan tarpeeksi lasten sormia.


Haalareina lapsilla on tälle talvelle Molo Kidsin tuplavetoketjulliset Pyxis haalarit koossa 98cm. Nuo haalarit tilasin vuosi sitten näihin aikoihin Boozin alesta ja niiden kokovalinta sattuikin juuri nappiin! Laadultaan haalarit eivät ihan vedä vertoja viimetalvisille Ticketin puvuille, tosin onhan haalarit nyt paljon isommalla käytölläkin..

Haalareiden kaverina on Polarn oPyretin windfleecevuorelliset pipot, joista olen kyllä tykännyt hirveästi! Pipot vaikuttavat tosi lämpimiltä ja lapset saavat ne helposti puettua itse. Rukkasina meillä on viimevuotiset JOnathanit, jotka kyllä pian joutavat jo roskiin. 

Kenkinä käytössä on kovilla pakkasilla Kuomat ja vähän leudommalla Crocsin Iridescent Crocband Gust bootit.

Juomatölkit saatu verkkokauppa Miniones.fi :sta

Tällä vaatemäärällä selvittiin hyvin lämpöisinä kun ulkoiltiin tänään parin tunnin ajan Vesijärven jäällä. Mukaan otettiin evääksi kaakaota, mikä varsinkin Rasmukselle maistui! Nyt on muuten pakko kertoa teille, ettei meidän reissu ihan noin rauhallinen ja rento ollut, kuin kuvista näyttäisi. Tällä hetkellä lapsilla on menossa kunnon uhmiskiukkakänkkäränkkä vaihe, joten tuntuu että jatkuvasti toinen kiukkuaa. Tälläkin reissulla K raivosi milloin siitä ettei saanut istua SEN OIKEAN stigan kyydissa, ei saanut narua otettua käteen OIKEALLA TAVALLA tai ei saanut SITÄ OIKEAA juomatölkki käsiinsä. Hanska oli huonosti, kenkä oli huonosti tai hattu oli huonosti. Tai sitten lunta oli liikaa tai jää tuli esiin lumen alta liian äkkiä. Kaikki tuntui tuolla reissulla olevan huonosti meidän nuorella herralla. Mutta nää on näitä, ensi kerralla luultavasti homma on toisinpäin ja pipo kiristääkin Rasmuksella. 😀

Uhma ah. Näittekö muuten sen maikkarin uutisin, jossa äiti oli listannut päivän ajalta kolmivuotiaansa kaikki harminaiheet? Mä kirjoittelin tuolla reissulla päässäni tuollaista samanlaista tekstiä.. Helpottavaa on kuitenkin huomata, että taitaa meno olla samanlaista vähän joka taaperoperheessä!