Kaksi vuotta sitten näihin aikoihin eleltiin aika kivuliaita hetkiä. En vielä silloin tiennyt, että jo kahden tunnin päästä mulla olisi sylissä meidän kaksi täydellistä pikku poikaa. Terveenä, hyvinvoivana ja hyvänkokoisena. Joka päivä vieläkin olen niin kiitollinen siitä, että pojilla sujui kaikki niin hyvin.
Tähän kuluneeseen kahteen vuoteen on sisältynyt ihan valtavasti naurunkyyneliä, onnen hetkiä ja ilon hippusia. Pojat ovat kasvaneet avuttomista pienistä rääpäleistä taitaviksi taaperoiksi. Heillä on oma uniikki luonne, ihana nauru, valloittava hymy ja upea keskinäinen yhteys. Tämä matka mikä on poikien kanssa saatu tähän päivään asti kulkea, on opettanut meille vanhemmille valtavasti. On saatu tutustua kahteen upeaan pikkumieheen, jakaa heidän kanssaan kaikki ilot ja surut ja kokea heidän elämänsä huippuhetket. Saadaan olla heidän maailman tärkeimmät ihmiset, herätä aamuisin märkiin suukkoihin, kun kaksi taaperoa yrittää päästä kaikkein lähimmäksi.
Koko tämä kaksi vuotta on täynnä niin upeita hetkiä, etten olisi voinut kaksi vuotta sitten kuvitellakaan sen olevan tällaista. Tästä kuluneesta ajasta en vaihtaisi sekuntiakaan, vaikka monesti saankin repiä hiuksiani tämän tehokaksikon kanssa.
Me vietetään tänään poikien kanssa perhepäivää Helsingissä. Riehutaan SnadiStadissa, tavataan muita kaksosia Linnanmäen karnevaaleilla ja syödään kaikkia poikien herkkuja. Huomenna sitten jatketaan vielä juhlia kaikkien pojille tärkeiden ihmisten kanssa.
Kiitos Rasmus ja Kasper, että saadaan olla teidän äiti ja isi. Ihanaa toista syntymäpäivää rakkaat pienet